Oppimisen kaninkolo
“Minä en ole mikään nakkikone tai kukkahattutäti!”
Tämä oli hyvinkin yleinen lausahdus, kun positiivisesta vahvistamisesta alettiin enemmän puhumaan päälle kymmenen vuotta takaperin. Positiivinen koulutus miellettiin höpö-höpöksi, jossa koirat saavat tehdä mitä tykkäävät, eikä sääntöjä löydy lainkaan. Nykyisin tiedetään jo paremmin, sillä tiedon hakeminen on helpompaa kuin koskaan ennen ja informaatio on kaikkien näppäimillä. Toki myös mutuun, ei lainkaan tieteeseen perustuva tieto on sekin jokaisen näytöllä, jonka vuoksi on hyvä omata rahtunen lähdekriittisyyttä tietoa ammentaessaan.
Mitä se positiivinen vahvistaminen sitten on?
Hypätäänpäs kaninkoloon.
Termit liittyvät oppimispsykologiaan. Ne ovat puhtaasti kuivaa teoriaa.
Niihin liittyy vahvistaminen. Vahvistaminen on prosessi, jossa jonkin ärsykkeen aiheuttama muutos reaktion aikana lisää todennäköisyyttä, että käytös tulee toistumaan uudelleen samanlaisessa olosuhteessa,
Esimerkiksi vaikka kerjääminen: Koira kerää herkkupalaa pöydästä (käytös) -> koiralle annetaan herkkupala (seuraamus) = koira kerjää entistä todennäköisemmin, sillä käytös vahvistui.
Yleensä tietty ärsyke aiheuttaa tietynlaisen reaktion.
Esimerkkinä hyvin yleinen ohitusongelma: koira näkee toisen koiran, kiihtyy ja alkaa rähistä. Reaktion aiheuttaa jokin aisteilla havaittava ärsyke, joka johtaa käytöksen ilmenemiseen.
Ärsyke -> käytös -> seuraamus
Esimerkkinä voisi olla myös: ohjaaja pyytää koiraa istumaan, vihjesanan kuultuaan koira istuu.
Ärsyke (vihjesana) -> käytös (istuminen) -> seuraamus (koira istuu)
Positiivinen vahvistaminen ei tarkoita iloista tai hilpeää vahvistamista. “Positiivinen” tarkoittaa, että jonkin asian lisääminen tilanteeseen tekee käytöksen vahvemmaksi. Lisätyn asian tulee kuitenkin olla koiralle miellyttävä, jotta lisätty asia vahvistaisi käytöstä. Palkkion antaminen tekemisen seurauksena on positiivista vahvistamista, koska koira saa toiminnolla itselleen jotain mieleistä. Positiivista vahvistamista on kuitenkin myös vaikkapa koirapuistoon mentäessä maltin vaaliminen: koiran tulee istua, jotta se päästettäisiin puistoon.
Negatiivinen vahvistaminen tarkoittaa, että jonkin asian poistaminen muuttaa käytöstä vahvemmaksi. Poistetun asian tulee olla koiran mielestä epämiellyttävä, jotta käytös vahvistuisi. Tätä on esimerkiksi paineen luominen koiraan. Koiraa vedetään hihnalla, kun sen halutaan tulevan luokse -> koira tulee luokse löystyttääkseen hihnan (joka aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta) -> tulevaisuudessa koira välttää hihnan luomaa painetta ja tulee luokse kutsusta ennen hihnasta vetäisyä.
Vahvistamisessa asian lisääminen tai poistaminen vahvistaa käytöstä.
Rankaisussa sen sijaan asian lisääminen tai poistaminen vähentää käytöksen ilmenemistä.
Positiivinen rankaisu ei tarkoita iloista asiaa. Siinä tilanteeseen lisätään jotain, joka vähentää käytöksen ilmenemistä. Lisätyn asian tulee olla epämiellyttävä, jotta se vähentäisi koiran käytöstä. Tämä tapahtuu esimerkiksi, jos koiran purressa sitä painetaan kielestä tai otetaan kuonosta kiinni. Jos rankaisu tuntuu riittävän ikävältä ja ajoittuu oikein puremisen kanssa, koira alkaa välttää puremista.
Negatiivinen rankaisu taas tarkoittaa, että jonkin asian poistaminen vähentää käytöstä. Tällöin tilanteesta poistuu asia, joka on koiralle mieluinen. Esimerkkinä koiraa opetetaan odottamaan lupaa mennä ruokakupille: jos koira lähtee kupille ilman lupaa, kuppi nostetaan pois koiran saatavilta.
Nyt kun saimme hieman ymmärrystä oppimisprosessista, voimme ymmärtää, mitä erilaiset koulutustavat aiheuttavat koirassa. Elävän olennon oppimisprosessissa on kuitenkin tunteet hyvin voimakkaasti pelissä. Elävä olento havittelee hyvän olon tunnetta ja on luonnostaan opportunisti. Se yhdistää tilanteisiin voimakkaasti tuntemiaan tunteita ja kohdistaa niitä myös tilanteessa oleviin muihin osapuoliin, kuten ihmiseen. Näin ollen emme voi tarkastella vain haluttua tulosta ja miettiä, mikä on nopein oikotie onneen. Koneen kanssa sellainen onnistuu mainiosti, mutta kuten omasta elämästämme tiedämme, nopein vaihtoehto on harvoin kestävin ja opettavaisin.
Positiivinen vahvistaminen ei siis tarkoita vain sitä, että karkkia mätetään holtittomasti koiran suuhun. Vahvisteen, tässä tapauksessa palkkion, tulee olla seurausta halutusta toiminnosta. Kun vahviste ja toiminto kohtaavat toisensa riittävän selkeästi ja vahviste on vielä sellainen, mitä koira kyseisessä hetkessä haluaa, tapahtuu voimakasta oppimista. Kaikille koirille karkki ei ole paras vahviste. Koirasta riippuen sopiva vahviste voi olla jokin muu herkku, kuin hajuton ja mauton eläinkaupan valmisnami. Se voi myös olla lelu, leikkiminen, jokin ympäristössä oleva asia, ihmisen tarjoama sosiaalinen palkka tai jokin toiminto (esimerkiksi kaivaminen tai jahtaaminen).
Vesipedolle veteen pääseminen on todennäköisesti oikein toimiva toiminnon vahviste!
Jos nyt haluttaisiin miettiä koulutusprosessia tunnepuolen kannalta, voisimme miettiä, millaista tunteita mikäkin tapa koirassa aiheuttaa. Voisimme miettiä myös ohjaajalle aiheutuvia tunteita, mutta keskitytään nyt oppivaan osapuoleen, eli koiraan!
Positiivisessa vahvistamisessa lisätään koiralle miellyttäviä asioita. Tämä aiheuttaa mielihyvän tunteita, eli iloa, tyytyväisyyttä, kiihtymystä.
Negatiivisessa vahvistamisessa koira kokee välttelyn halua (jonka vuoksi toiminto vähenee), joten todennäköisesti se kokee myös helpotusta välttelyn kohteen poistuessa.
Positiivisessa rankaisussa lisätään ikäviä asioita, joten se aiheuttaa pelkoa, jännittyneisyyttä ja epävarmuutta.
Negatiivisessa rankaisussa poistetaan jotain miellyttävää, joten se aiheuttaa turhaumaa.
Missä tunnetilassa sinä opit parhaiten?
Jos tämä kärjistettäisiin mutkat suoraksi laittaen ihmisen työelämään, vaihtoehdot voisivat olla seuraavanlaiset:
Positiivisessa vahvistamisessa saat työtehtävän tehtyäsi hyvää palautetta ja itsellesi mieluisan rahapalkkion.
Negatiivisessa vahvistamisessa sinulle annetaan epämiellyttävä tehtävä turhan pikaisella deadlinella, mutta saat toivomasi palkkion tehtävästä räpiköityäsi.
Positiivisessa rankaisussa sinut uhkaillaan tekemään tehtävä.
Negatiivisessa rankaisussa sinulta jätetään palkka maksamatta sinä päivänä, kun olet johdon mielestä suoriutunut normaalia huonommin tehtävistäsi.
Mistä kirjoitellaan seuraavaksi?
Lähteet:
O’Heare: The Science and Technology of Dog Training
Telkänranta: Millaista on olla eläin
